Noin kuuden kuukauden iästä alkaen lapsen raudan tarve kasvaa nopeasti noin 1 mg/kg päivässä, mikä on enemmän kuin missään muussa elämänvaiheessa. Tämä johtuu ensimmäisen elinvuoden nopeasta kasvusta. Koska rintamaidossa on vähän rautaa (noin 0,3 mg/l) ja vauvan synnynnäiset rautavarastot riittävät vain noin 4–6 kuukauden ikään asti, rautapitoinen ruokavalio on ratkaisevan tärkeä toisen elinpuoliskon aikana.
Tutkimukset osoittavat myös, että lapsilla, joilla on ollut raudanpuuteanemia 6–12 kuukauden iässä, voi esiintyä heikentynyttä kognitiivista kykyä ja käyttäytymisen muutoksia myöhemmin kouluikäisenä – vaikka raudan puute olisi hoidettu. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että jopa lievä raudan puute voi vaikuttaa aivojen kehitykseen, ja joissakin tapauksissa vauriot voivat olla pysyviä. Useissa tutkimuksissa on todettu, että ihmisillä raudan puute ensimmäisen elinvuoden aikana on yhteydessä heikentyneisiin neuropsykologisiin toimintoihin myöhemmin elämässä. [1]
Rauta on tärkeää koko kasvuiän ajan
Rauta ei ole tärkeää ainoastaan vauvaikäisenä, vaan sillä on keskeinen merkitys koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. Varhaiskasvatuksen ja kouluvuosien aikana sillä on keskeinen rooli kognitiivisen kehityksen jatkumisessa, sillä se tukee muun muassa oppimista, keskittymiskykyä ja muistia.
Kasvavilla lapsilla ja nuorilla raudan tarve kasvaa entisestään nopean kasvun jaksoina. Teini-ikäisillä tytöillä on erityisen suuri raudan tarve kuukautisten vuoksi, mikä tekee heistä alttiimpia raudan puutteelle. Lisäksi rauta on välttämätöntä punaisten verisolujen muodostumiselle ja hapen kuljetukselle elimistössä, mikä vaikuttaa suoraan sekä kestävyyteen että fyysiseen suorituskykyyn.
Raudan rooli lapsen immuunipuolustuksessa
Sen lisäksi, että rauta on tärkeä aivojen toiminnalle ja energiantuotannolle, sillä on myös keskeinen rooli immuunijärjestelmässä. Puutos voi johtaa lisääntyneeseen infektioherkkyyteen ja heikentyneeseen vastustuskykyyn. Rauta vaikuttaa muun muassa valkosolujen kypsymiseen sekä kehon kykyyn torjua viruksia ja bakteereja. Riittävä raudan saanti on siksi tärkeää paitsi kognitiivisen kehityksen ja fyysisen suorituskyvyn edistämiseksi, myös vahvan immuunijärjestelmän tukemiseksi koko lapsuuden ja nuoruuden ajan.
[1] Berglund S, Domellöf M. Barns järnbehov och hur vi bäst kan skydda barnhjärnan. Läkartidningen. 2014;111:CH9D. Tillgänglig från: https://lakartidningen.se/klinik-och-vetenskap-1/artiklar-1/klinisk-oversikt/2014/03/barns-jarnbehov-och-hur-vi-bast-kan-skydda-barnhjarnan/
